tiistai 14. heinäkuuta 2015

Maurinkiiltomalva - Malva sylvestris subsp. mauritiana

Aika korjata maurinkiiltomalvan kukkia!


4-rivinen penkki, istutettu kasvusto.

1-riviset penkit (oikeanpuoleisen penkin etuosassa ja oikealla puolella ruiskaunokkia), kylvetty suoraan lopulliselle kasvupaikalleen. Nämäkin tuottavat mukavasti kukkasatoa - viimeisin korjuu on tehty juuri ennen kuvan ottamista.

Kotipaikoillaan Pohjois-Afrikassa ja Algeriassa kiiltomalvan syvän violetin värinen muoto kasvaa monivuotisena, mutta Keski- ja Pohjois-Euroopassa maurinkiiltomalva on yksivuotinen ruohokasvi. Sen lehdet ovat samantyyppiset kuin muillakin malvoilla ja kukkavarret kasvavat yli metrin, jopa kahden metrin korkeuteen. Kukkien läpimitta on 6-8 cm ja ne ovat herkullisen mesipitoisia. (Galambosi ym., tulossa.)


Maurinkiiltomalva on viljelykasvina uudehko. Se viihtyy kalkkipitoisessa, runsasravinteisessa, vettä läpäisevässä maassa aurinkoisella paikalla. Siemenet kylvetään suoraan avomaalle toukokuun lopun ja kesäkuun alun välisenä aikana. (Joutsenlahti-Lankinen, 2013; Galambosi ym., tulossa.) Sopiva kylvötiheys on 20-30 siementä rivimetriä kohden. Tuotantomittakaavassa siementä kylvetään 3-4 kg/ha ja kylvösyvyys on noin 2 cm. Suositeltu riviväli on 50-60 cm. (Galambosi ym., tulossa.) Täällä Tammen yrttitilalla maurinkiiltomalvan penkit ovat joko 1- tai 4-rivisiä (kts. kuvat 2 ja 3).

Maurinkiiltomalvan ravinnetarve on noin 40 kg typpeä, 40-60 kg fosforia ja 80-120 kg kaliumia hehtaarille. Typpilannoituksesta puolet annetaan taimettumisen jälkeen ja loput nuppuvaiheessa. Kastelua tarvitaan kuivina aikoina, jotta kukkavarret eivät jää mataliksi. Muita maurinkiiltomalvan vaatimia hoitotoimenpiteitä ovat rikkakasvintorjunta (1-2 riviväliharausta tarpeen mukaan) sekä kevät- ja syyshallojen aikana paleltuneiden versojen poistaminen. Kasvitaudeista on syytä seurata ainakin malvakasveille tyypillisten malvaruosteen (Puccinia malvacearum) ja laikkutaudin (Colletotrichum malvarum) esiintymistä. (Galambosi ym., tulossa.)

Maurinkiiltomalva kukkii keskikesästä aina syyshalloihin saakka. Täysin avautuneet kukat verholehtineen kerätään käsin niiden avautumisrytmin mukaan - parhaana satoaikana säästä riippuen esimerkiksi päivittäin tai joka toinen päivä. (Galambosi ym., tulossa.) Täällä on nyt ollut reilun viikon ajan epävakaista, joten harmillisen paljon kukkia on jäänyt keräämättä jatkuvasti kostean kasvuston vuoksi. Täällä ei myöskään korjata lehtisatoa kukkavarsien alaosista.


Satotaso riippuu kasvukauden pituudesta ja olosuhteista sekä korjuukertojen määrästä. Keski-Euroopassa kuivattua kukkasatoa saadaan 12-20 kg/a ja kuivattua lehtisatoa 6-7 kg/a. (Galambosi ym., tulossa.)

Tammen yrttitilalla maurinkiiltomalvan kuivattuja kukkia käytetään yrttiteesekoitusten raaka-aineena. Kaikki yrtit kuivataan kaappimallisessa lämminilmakuivurissa, kun taas esimerkiksi omenan, sipulin ja valkosipulin kuivaaminen hoidetaan infrapunakuivurilla. Kotikäyttöön maurinkiiltomalvan kukat voi kuivattaa myös huoneenlämmössä (Joutsenlahti-Lankinen, 2013) vaikkapa leivinpaperin päällä ja ehdottomasti suoralta valolta suojattuna.

Tuoreiden maurinkiiltomalvan kukkien kosteuspitoisuus on 85-93 %. Niitä tarvitaan 6-8 kg yhteen kiloon kuivattua kukkamassaa. Koska kuivatut kukat murenevat helposti, ne on syytä varastoida laatikoissa paperipussien ja -säkkien sijaan. (Galambosi ym., tulossa.)

Infrapunakuivuri.

Maurinkiiltomalvan kukat sisältävät runsaasti limakalvoja helliviä lima-aineita ja antioksidantteina toimivia flavonoideja (mm. antosyanideja, jotka antavat kukille niiden syvän violetin värin). Lehdissä on lima-aineiden ja flavonoidien lisäksi muun muassa kohdun supistuksia aiheuttavaa oksitosiinia sekä parkkiaineita, joilla on lievästi limakalvoja supistava ja ulostava vaikutus. Kasvirohdoskäytössä kukkia ja lehtiä käytetään ennen kaikkea irrottamaan limaa hengitysteiden limakalvotulehdusten yhteydessä. Lisäksi niillä hoidetaan iho- ja silmätulehduksia sekä kosteutetaan kuivaa ihoa. (Yrttitarha, 2015.)


LÄHTEET:

Galambosi, B., Ahonen, H., Pirinen, H., Huuhtanen, P. & Korpelainen, V. (tulossa). Suuri yrttiviljelykirja. Opetushallituksen opetusmateriaali.

Joutsenlahti-Lankinen, A. (2013). Kiehtova maurinkiiltomalva. Viitattu 14.7.2015, http://www.viherpiha.fi/kesakukat/kiehtova-maurinkiiltomalva.

Yrttitarha (2015). Malvat. Viitattu 14.7.2015, http://www.yrttitarha.fi/kanta/malvat/.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti