Timjami - Thymus vulgaris

Ehdoton suosikkiyrttini!

Timjami on 10-30 cm korkeaksi kasvava puolipensas, jonka varret ovat pystyjä ja nelisärmäisiä, vastakkaiset lehdet pieniä, ruodittomia ja ehytlaitaisia ja kukat lilanpunaisia tai joskus valkoisia. Välimeren ympäristön maissa timjami kasvaa luonnonvaraisena, mutta Suomessa se on puhtaasti viljelykasvi. (Yrttitarha, 2015b; Galambosi ym., tulossa.)

Euroopan tärkeimmissä timjamintuotantomaissa erotetaan paikallisia kantoja/lajikkeita, jotka ovat monimuotoisia sekä ulkonäöltään että kemialliselta koostumukseltaan. Jalostettuja lajikkeita on toistaiseksi verrattain vähän. (Galambosi ym., tulossa.)

Näyttelypuutarhan timjamikasvustoja.

Näyttelypuutarhan timjamikasvustoja.

Eteläisen alkuperänsä vuoksi timjami on kylmänarka kasvi. Sen talvehtiminen saattaa onnistua Etelä-Suomessa, mutta pohjoisempana sitä viljellään yksivuotisena. Parhaiten timjami viihtyy kuivahkossa, kevyessä ja hyvin muokatussa ja kalkitussa maassa, jossa on runsaasti ravinteita. Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen - satotason lisäksi lämpö vaikuttaa positiivisesti haihtuvan öljyn pitoisuuteen. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Mielenkiintoista on, että vaikka timjami tuottaa paremman sadon eteläisissä olosuhteissa, sadon laatu saattaa olla jopa parempi pohjoisessa kasvatettuna (Galambosi ym., 2002 - kts. Taulukko 1)! Voisiko olla niin, että pohjoisen pidemmät päivät ja runsaampi valon määrä kompensoivat alhaisemman lämpökertymän vaikutusta?

Taulukko 1. Kahden timjamilajikkeen haihtuvan öljyn pitoisuus ja koostumus sekä satotaso Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosina 1999-2000 (Galambosi ym., 2002, Table 7 ja Figure 6)

Timjamia voidaan lisätä joko siemenistä tai kasvullisesti pistokkaista, taivukkaista ja kasveja jakamalla. Taivukkaat ovat maahan painuneita ja juurtuneita varsia. (Yrttitarha, 2015a.) Yksivuotisena viljeltynä timjamin lisäys tapahtuu käytännössä siemenistä ja koska kasvi kehittyy hitaasti, taimikasvatus on suositeltavaa. Suoraan kasvupaikalle muovikatteeseen kylvettynä satotaso voi jäädä puoleenkin istutetun kasvuston sadosta. (Galambosi ym., tulossa.)

Taimikasvatus aloitetaan toukokuussa kylvämällä 5-15 siementä jokaiseen 5 x 5 cm:n kokoiseen turveruukkuun. Taimikasvatusaika on 4-5 viikkoa, jonka jälkeen ryhmätaimet istutetaan avomaalle. Istutustiheys on 25-30 cm x 30 cm. Taimet voidaan istuttaa myös muovikatteeseen (9-12 kpl/m²) tai harjuun (6-10 kpl/rivimetri) joko yhteen tai kahteen riviin. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Timjamin lannoitus (tuotantotavan mukaan keinolannoitteella tai kompostilla/luomuhyväksytyllä kaupallisella valmisteella) lasketaan sen mukaan, että 1000 kg:n versosato vie maasta 4,9 kg typpeä, 1,4 kg fosforia ja 7,6 kg kaliumia. Esim. Itävallassa peruslannoitussuosituksena on 60 kg typpeä, 30 kg fosforia ja 100 kg kaliumia hehtaarille, jonka lisäksi talvehtineille kasvustoille annetaan lisätyppeä 60 kg/ha keväisin. Muita kasvukauden ajan hoitotoimenpiteitä ovat rikkakasvintorjunta (kitkemällä ja haraamalla tarpeen mukaan) sekä paleltuneiden kasvien poisto pellolta (isot, puutuneet juuret haittaavat töitä seuraavana vuonna). Mikäli kasvuston halutaan talvehtivan, sen kattaminen on suositeltavaa routaantumisen jälkeen. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Sato korjataan juuri ennen kukintaa tai kukinnan alkuvaiheessa (Yrttitarha, 2015a). Suomessa korjuu ajoittuu syyskuulle (tai elokuulle, jos kasvuston halutaan talvehtivan) (Galambosi ym., tulossa), mutta täällä Pärnun korkeudella sadonkorjuu on jo nyt hyvässä vauhdissa. Tammen yrttitilalla timjami korjataan käsin.

Timjamin tuoresatoa. Satotaso vaihtelee kasvukauden lämpösumman mukaan - lämpimänä kesänä tuoresadon määrä saattaa olla jopa 55 % suurempi kuin viileänä vuonna. Puumalassa vuosina 1985-1988 toteutetussa viljelykokeessa tuoresatoa saatiin keskimäärin 90 kg/a. Tuoresadon kuiva-ainepitoisuus on n. 25 % ja kuivasadossa lehtien osuus on 49-56 %. (Galambosi ym., tulossa.)

Kun kehuin kaunista satoa yrittäjälle, hän tarkensi heti kommenttiani - kasvusto on kyllä tervettä, mutta seassa on jonkin verran muitakin syötäviksi sopivia kasveja (lähinnä valkoapilaa). Maustekäyttöön tarkoitetun sadon joukossa muita syötäviä lajeja saa laatusuositusten mukaan olla maksimissaan 5 %, mutta esim. kasvirohdosvalmisteiden raaka-aineiden on oltava täysin puhtaita. Tammen yrttitilalla halutaan kuitenkin puhtaat raaka-aineet myös maustekäyttöön. Yllä olevassa kuvassa oleva materiaali kuivattiin sellaisenaan, jonka jälkeen lehdet ja kukat hierrettiin irti varsista. Samalla kaikki 'vieraslajit' poistettiin.

Tammen yrttitilalla kuivattua timjamia käytetään seuraavien tuotteiden raaka-aineena:

• Yrtti- ja maustesuolaseokset: Yrttisuola lihalle, Yrttisuola naudanlihalle, Yrttisuola linturuokiin, Yrttisuola juureksille ja Yrttisuola salaattiin.
• Makeat hillot: Timjamilla maustettu omena-luumuhillo, Timjamilla maustettu omena-karpalohillo ja Jouluhillo. Näistä kaksi ensimmäistä sopivat mainiosti myös juustohilloiksi.
• Mausteiset hillot ja marmeladit: Yrttitarhan chutney ja Mausteinen herukka (tämä on yksi suosikeistani!).
• Yrttiöljyt ja -etikat: Yrttiöljy ja Yrttietikka.

Timjami on yksi maailman vanhimmista mauste- ja lääkekasveista, jota on viljelty yleisesti jo ainakin 1500-luvulta lähtien. Herbalbase -tietokantaan (Kustannus Oy Duodecim, 2014) sille ei ole kirjattu näyttöön perustuvia käyttöaiheita, mutta perinteeseen perustuvia käyttöaiheita ovat hammasvierustulehdus, karies, stomatiitti (eli suutulehdus), keuhkoputkentulehdus ja yskä. Timjamin käyttötavoista ja annostuksesta tietokantaan on kirjattu seuraavaa: "Timjamin lehtiä, kukintoja sekä haihtuvaa öljyä käytetään kasvirohdosvalmisteiden valmistukseen [...]. Timjamin tärkeimpänä farmakologisesti vaikuttavana aineena pidetään tymolia, jota timjamivalmisteet sisältävät 30%-70% [...]. Tymoli imeytyy nopeasti ihmisen ruuansulatuskanavasta systeemiverenkiertoon ja se metaboloidaan nopeasti sulfaatti- ja glukuronidimetaboliiteiksi [...]. Timjamin lehtiä käytetään kuivattuna ja murskattuna teen valmistukseen tai erilaisina, enimmäkseen nestemuotoisina uutteina [suun kautta]. Vuorokausiannos eri valmistemuodoilla vastaa 3-8 g kuivattuja [ja] murskattuja kasvinosia [...]. Timjamiöljyä käytetään nestemäisenä annosmuotoina suun kautta tai paikallisesti suun limakalvoille tai iholle tapahtuvaa annostelua varten [...]. Annos [suun kautta] on 4-5 tippaa 3-5 kertaa päivässä ja iholle tapahtuvassa annostelussa (enint. 10% konsentraationa) öljyä levitetään iholle enintään 3:sti päivässä [...]. Timjamilla tai sen aktiivisella ainesosalla tymolilla on kuvattu prekliinisissä tutkimuksissa useita farmakologisia vaikutuksia, joista antimikrobi-, antioksidantti-, sileää lihasta relaksoiva ja anti-inflammatorinen vaikutus on parhaiten dokumentoitu [...]. Timjamivalmisteita on käytetty perinteisesti kymmeniä vuosia ekspektoranttina [eli ysköksien eritystä lisäävänä aineena] vilustumiseen liittyvän yskään ja bronkiitin [eli keuhkoputkentulehduksen] hoidossa ja timjamivalmisteilla on EMA:n (European Medicones Agency] hyväksyntä perinteiseen käyttöön näissä indikaatioissa perustuen pitkäaikaiseen käytön perinteeseen [...]."
 

LÄHTEET:

Galambosi, B., Ahonen, H., Pirinen, H., Huuhtanen, P. & Korpelainen, V. (tulossa). Suuri yrttiviljelykirja. Opetushallituksen opetusmateriaali.

Galambosi, B., Galambosi,  Zs., Pessala, R., Hupila, I., Aflatuni, A., Svoboda, P. K. & Repcak, M. (2002). Yield and Quality of Selected Herb Cultivars in Finland. Acta Horticulturae, 576, s. 139-149. Viitattu 18.7.2015, http://wwwlib.teiep.gr/images/stories/acta/Acta%20576/576_21.pdf.

Kustannus Oy Duodecim (2014). Herbalbase -tietokanta. Viitattu 18.7.2015, http://www.terveysportti.fi/terveysportti/herbal.koti. 

Yrttitarha (2015a). Tarha-ajuruohon viljely. Viitattu 18.7.2015, http://www.yrttitarha.fi/kanta/tarha-ajuruoho/viljelytekniikka.html.

Yrttitarha (2015b). Tarha-ajuruoho. Viitattu 18.7.2015, http://www.yrttitarha.fi/kanta/tarha-ajuruoho/.