Tuoksuampiaisyrtti - Dracocephalum moldavica

Tähän yrttiin sain ensikosketuksen vasta täällä Tammen yrttitilalla ja ensi alkuun se oli vain yksi kasvi monien muiden joukossa. Kiinnostukseni heräsi vasta avattuani ensimmäistä kertaa paperisäkin, jossa oli kuivattua tuoksuampiaisyrttiä - säkistä nousi vahvana erityisen miellyttävä tuoksu. Entistä kiinnostammaksi kasvin tekee se, että Himalajan ja Etelä-Siperian alueelta kotoisin olevana se menestyy kylmissäkin oloissa aina Suomen pohjoisimpia osia myöten. (Galambosi ym., tulossa).

Tuoksuampiaisyrtti on yksivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa 30-60 cm korkeaksi ja kukkii heinä-elokuussa sinipunaisin/sinisin tai valkoisin kukin. Aromiltaan se on sitruunamelissan kaltainen, mutta toisin kuin sitruunamelissa, se säilyttää arominsa hyvin kuivattunakin. Elintarvike- ja rohtokäytön lisäksi tuoksuampiaisyrtti sopii mainiosti koriste-/hajustekasviksi ja on hyvä mesikasvi. (Yrttitarha, 2015b; Galambosi ym., tulossa.)

Tämä yksilö kasvaa näyttelypuutarhassa.

Tuoksuampiaisyrtti on uudehko viljelykasvi Euroopassa ja Suomessa. Markkinoilla on sekä paikallisia kantoja että muutamia jalostettuja lajikkeita. Nykyään lajikejalostuksessa keskitytään sinikukkaiseen 'Blue Dragoniin' ja valkokukkaiseen 'Snow Dragoniin'. (Galambosi ym., tulossa.)

Tuoksuampiaisyrtti sopii viljeltäväksi paitsi avomaalla, myös kasvihuoneessa, parvekkeella ja ruukkukasvina sisätiloissa. Kasvualustaksi sopii syvämultainen ja vettä läpäisevä maa. Kukintaa saadaan tarvittaessa nopeutettua valitsemalla lämmin ja valoisa kasvupaikka. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Kasvia lisätään siemenistä, jotka kylvetään suoraan avomaalle touko-kesäkuussa. Siemenmenekki on 60-80 g/aari, sopiva kylvösyvyys 2 cm ja toimiva riviväli 40-50 cm. Siemenet voidaan kylvää myös kaksiriviseen harjuun (50-70 siementä/m) tai muovikatteeseen (4-6 siementä/reikä, 6-9 reikää/m). Kukka- ja siemensatoa aikaistavaa taimikasvatusta suositellaan vain silloin, kun kasvia viljellään koriste-/hajustekäyttöön tai siementuotantoa varten. Istutetut kasvustot kukkivat ja tuottavat siemenet aikaisemmin, mutta vihreää lehtisatoa niistä saadaan jopa 2-4 kertaa vähemmän kuin suoraan avomaalle kylvetyistä kasvustoista. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Tuoksuampiaisyrttipenkkejä, joista kolmannen etuosaan on kylvetty ruiskaunokkia. Istutetusta kasvustosta korjattiin ensimmäinen sato kolmisen viikkoa sitten. Toinen, edellistä pienempi sato saadaan toivottavasti korjattua elokuussa.

Suoraan lopulliselle kasvupaikalleen kylvetty tuoksuampiaisyrttikasvusto.

Lannoitus (tuotantotavan mukaan keinolannoitteella tai kompostilla/luomuhyväksytyllä kaupallisella valmisteella) lasketaan sen mukaan, että 1000 kg:n versosato vie maasta 2,7 kg typpeä, 1,1 kg fosforia ja 6,5 kg kaliumia. Jos tuoresadon tavoitetaso on esim. 50 tn/ha, lannoitussuositus on 135 kg typpeä, 55 kg fosforia ja 325 kg kaliumia hehtaarille. Lannoitusta (ennen kaikkea typen määrää) suunniteltaessa on syytä pitää mielessä, että tuoksuampiaisyrtti kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Tuoksuampiaisyrtti on viljelyvarma ja helppohoitoinen kasvi. Kasvusto on tiheää, joten rikkakasvit eivät yleensä muodostu isoksi ongelmaksi. Tarvittaessa taimi- ja rivivälit kitketään ja harataan. Mikäli kasvia viljellään harjuissa tai muovikatteessa, kasvustoja tulee kastella poutakausina. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Sadonkorjuu ajoittuu heinä-elokuulle ja aloitetaan, kun noin puolet kukista ovat avautuneet. Korjuuta ei saa viivästyttää, jotta kasvin aromit eivät ehdi kitkeröityä. Korjatut versot kuivataan sellaisenaan, jonka jälkeen lehdet ja kukat irtoavat helposti varsista. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Kuivattua tuoksuampiaisyrttisatoa. Tuoresadon kuiva-ainepitoisuus on n. 20 %, josta lehtisadon osuus on n. 60 % (Galambosi ym., tulossa).

Paitsi aromiltaan, tuoksuampiaisyrtti on sitruunamelissan kaltainen myös kemialliselta koostumukseltaan. Molemmista kasveista tislatun öljyn pääkomponentteja ovat geranyliasetaatti, sitraali a ja b (geraniaali ja neraali) sekä geranioli. Tuoksuampiaisyrtin kukkien öljypitoisuus on korkeampi (1,2-1,8 %) kuin lehtien (0,1-0,8 %). Kukat (erityisesti valkoiset kukat) myös sisältävät lehtiä enemmän sitraaleja. (Galambosi & Roitto, 2006; Yrttitarha, 2015b; Galambosi ym., tulossa.)

Elintarvikepuolella tuoksuampiaisyrttiä käytetään tee- ja maustekasvina. Se sopii hyvin esim. kalaruokien ja salaattien maustamiseen. Lisäksi tuoksuampiaisyrttiä käytetään mietona kasvirohdoksena edistämään ruoansulatusta, lievittämään ilmavaivoja ja vatsan kouristuksia sekä rauhoittamaan illalla. Sen haihtuva öljy on antiseptistä. (Galambosi ym., tulossa.)


LÄHTEET:

Galambosi, B., Ahonen, H., Pirinen, H., Huuhtanen, P. & Korpelainen, V. (tulossa). Suuri yrttiviljelykirja. Opetushallituksen opetusmateriaali.

Galambosi, B. & Roitto, M. (2006). Pohjoisessa kasvatettujen yrttien aromisuus. Maa- ja elintarviketalous 84. Viitattu 18.7.2015, http://www.mtt.fi/met/pdf/met84.pdf. 

Yrttitarha (2015a). Tuoksuampiaisyrtti, viljelyohjeet. Viitattu 18.7.2015, http://www.yrttitarha.fi/kanta/tuoksuampiaisyrtti/viljelytekniikka.html.

Yrttitarha (2015b). Tuoksuampiaisyrtti. Viitattu 18.7.2015, http://www.yrttitarha.fi/kanta/tuoksuampiaisyrtti/.