tiistai 21. heinäkuuta 2015

Lipstikka eli liperi - Levisticum officinale

Lipstikka on monivuotinen ruohokasvi, jolla on tanakka varsi, toistamiseen parilehdykkäiset lehdet, hammaslaitaiset lehdykät ja pienet, kellertävät kukat kerrannaissarjakukinnoissa. Kasvi kasvaa yhdestä kahteen metriä korkeaksi. (Galambosi ym., tulossa.)

Näyttelypuutarhassa lipstikkakin saa kasvaa vapaasti.


Lipstikalle sopiva kasvualusta on kostea, kuohkea, syvämultainen, kalkkipitoinen ja ravinteikas maa. Kasvupaikan on hyvä olla puolivarjoinen, koska auringonpaahde kellastuttaa lehdet ja pysäyttää kasvun. Kylmyyttä lipstikka kestää erittäin hyvin ja Suomessa sen viljely onnistuukin maan pohjoisimpia osia myöten. Villiintyneenä kasvia tavataan aina Oulun korkeudelle saakka. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Lipstikkakasvustot uusitaan 3-10 vuoden välein. Käytännössä kasvia lisätään joko siemenistä tai kasvullisesti vanhoja yksilöitä jakamalla. Siemenistä lisättäessä taimikasvatus on suositeltavaa, koska siementen itäminen ja kasvuunlähtö on hidasta. Taimikasvatus voidaan toteuttaa joko kasvihuoneessa tai avomaalla. Kasvihuoneeseen lipstikansiemenet kylvetään toukokuussa (2-3 siementä jokaiseen 5 cm x 5 cm -kokoiseen ruukkuun), jonka jälkeen taimikasvatusaika kestää 5-6 viikkoa. Avomaan taimipenkkiin siemenet kylvetään touko-kesäkuussa; kylvösyvyys on 2 cm, siementiheys 56-60 siementä/rivimetri ja riviväli 35-40 cm. Istutus kasvupaikalle tapahtuu elokuussa, kun taimet ovat 15-20 cm korkeita. Toisena vaihtoehtona on kylvää siemenet esim. elokuussa, jolloin taimet ovat istutuskelpoisia seuraavan vuoden toukokuun loppupuolella. Taimikasvatustavasta riippumatta taimet istutetaan lopulliselle kasvupaikalleen niin, että taimiväli on 35-40 cm ja riviväli 50-60 cm. Taimet voidaan istuttaa myös muovikatteeseen (4-6 kpl/m²) tai harjuun (4-5 kpl/rivimetri). Suoraan kasvupaikalle kylvettäessä kylvöaika on kesäkuussa; tällöin kylvösyvyys on 2 cm, siementiheys 50-60 siementä/rivimetri ja riviväli 35-40 cm. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Lipstikkaviljelmää n. kuukausi ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen.



Lipstikan leikkaaminen rehevöittää kasvia entisestään (Yrttitarha, 2015a).

Lipstikasta hyödynnetään mauste- ja kasvirohdoskäytössä sekä lehtiä että juuria. Samasta kasvustosta voidaan korjata molempia, mutta lehtien korjaaminen vähentää juurisadon määrän noin puoleen. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että lehti- ja juurisato viljellään erikseen. (Galambosi ym., tulossa.)

Lipstikka tarvitsee verrattain runsaasti ravinteita. Esim. Saksassa peruslannoitussuosituksena lipstikan juurisadon tuotannossa on 170 kg typpeä, 80 kg fosforia ja 250 kg kaliumia hehtaarille. Mikäli kasvustosta korjataan myös lehtisatoa, typpilannoitussuositus on peräti 300 kg/ha (vaikka lipstikka kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin). Seuraavina vuosina annetaan lisätyppeä 50-60 kg/ha keväisin ja lehtien korjuun jälkeen sekä lisäfosforia ja -kaliumia 80 kg/ha molempia syksyisin. Rikkakasvintorjunnan tulee olla tehokasta ja toistuvaa ensimmäisenä vuonna; sopivia mekaanisia torjuntamenetelmiä ovat haraaminen, multaaminen ja liekittäminen. Seuraavina vuosina rikkakasvintorjunnan tarve on vähäisempi isojen kasvien varjostaessa maata - tällöin taimi- ja rivivälit harataan tarpeen mukaan. Lisäksi rikkakasvien kasvua voidaan rajoittaa eloperäisillä katteilla. Muita kasvukauden ajan hoitotoimenpiteitä ovat vanhojen, kuivuneiden varsien poistaminen keväällä, nousevien kukkavarsien poistaminen lehtisatoa tuottavista kasvustoista sekä kasvituholaisten hallinta (esim. emokasvit peitetään tarvittaessa harsolla siemeniä vioittavien luteiden torjumiseksi). (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.)

Lipstikkakasvustosta voidaan korjata ensimmäisenä vuonna yksi lehtisato ja seuraavina vuosina 2-4 lehtisatoa (kts. Taulukko 1). Sadonkorjuussa varret leikataan 10-15 cm:n korkeudelta maan pinnasta. Pienet erät myydään yleensä tuoreena (varsineen leikatun sadon säilyvyys 1-4-celsiusasteessa on 2-4 viikkoa), mutta esim. Tammen yrttitilalla lehtisato kuivataan. (Yrttitarha, 2015a; Galambosi ym., tulossa.) Lehdet voidaan erotella varsista joko ennen kuivaamista tai vasta kuivaamisen jälkeen. Kuivaaminen miedontaa lipstikan makua, mikä vain monipuolistaa yrtin käyttömahdollisuuksia (Yrttitarha, 2015b).

Tammen yrttitilalla ei korjata juurisatoa, mutta esim. Henriette Kressin yrttisivuilta löytyy mainio kuva massiivisesta juurakosta. Koska lipstikan juuret yltävät jopa 30 cm:n syvyyteen, niiden nostaminen lapiolla on työlästä ja korjuu isoilta aloilta edellyttää nostokoneen käyttöä. Noston jälkeen juuret pestään, viipaloidaan ja kuivataan. Viimeisenä vuonna ennen kasvuston uudistamista lehtisato jätetään korjaamatta ja siemensato korjataan ennen juurten nostoa. (Galambosi ym., tulossa.)

Taulukko 1. Lipstikan satotasot (Galambosi ym., tulossa)

Lipstikan maku muistuttaa selleriä ripauksella palsternakan, purjon ja persiljan aromeja. Sitä käytetään mm. keittojen, kastikkeiden, patojen, muhennosten sekä riisi- ja makaroniruokien mausteena, kasvisruoissa lantun, kaalien, kurpitsan ja perunan kaverina sekä juustoissa ja leivissä. (Yrttitarha, 2015b; Galambosi ym., tulossa.) Lipstikalla voidaan myös korvata lihaliemikuutiot. Tammen yrttitilalla lipstikkaa käytetään 'Yrttisen keittosekoituksen' ja 'Keiton yrttisuolan' raaka-aineena.

Vasemmalla 'Yrttinen keittosekoitus', oikealla 'Keiton yrttisuola'.

Herkullinen yrtti-kasvissekoitus, joka sisältää mm. kuivattua lipstikkaa.

Yritysten tuotereseptit ovat tiukasti liikesalaisuuksia, mutta erään opiskelijaryhmämme viime syksynä 'Luonnontuotteiden jalostaminen elintarvikkeiksi' -tutkinnonosaan kuuluvan lähijakson aikana kehittämän yrttisuolan reseptin uskaltanen täällä jakaa. Tämän yrttisuolan myötä opin pitämään lipstikasta, joka aiemmin tuntui turhan voimakkaalta ruokaan kuin ruokaan. Se sopii erityisen hyvin paistetun kananmunan päälle - nam!

Yrttisuola (100 g:n annos)
  • 52 g (meri)suolaa
  • 24 g kuivattua nokkosta
  • 16 g kuivattua lipstikkaa
  • 8 g kuivattua ruohosipulia
Hienonna vaikkapa huhmareessa tai tehosekoittimessa.

Maustekäytön lisäksi lipstikka on ikivanha rohtokasvi. Herbalbase -tietokantaan (Kustannus Oy Duodecim, 2014) lipstikalle on kirjattu perinteeseen perustuviksi käyttöaiheiksi nesteenpoisto, dyspepsia (eli ylävatsavaivat), ilmavaivat, virtsatieinfektio (VTI), keuhkoputkentulehdus ja yskä. Käyttötavoista ja annostuksesta kerrotaan seuraavaa: "Liperinjuuresta käytetään juurta ja juurakkoa kasvirohdosvalmisteiden valmistukseen. Liperin (lipstikan) lehteä käytetään mausteena. Liperinjuuren vaikuttavana aineena toimii todennäköisesti haihtuvan öljyn sisältämät ftalidiyhdisteet, joista tärkeimpänä pidetään ligustilidia. Sillä väitetään olevan sedatiivinen [eli rauhoittava], sileän lihaksen spasmeja [eli kouristuksia] estävä ja diureettinen [eli nestettä poistava] vaikutus. Tämän perusteella liperinjuurivalmisteita on perinteisesti käytetty virtsateiden huuhteluun ja täten VTI:n hoitoon sekä dyspeptisten oireiden hoitoon ja ekspektoranttina [eli ysköksien eritystä lisäävänä aineena]. Liperinjuurta käytetään kuivattuna ja murskattuna teen valmistusta varten; tyypillinen vuorokausiannos on 4-6 grammaa kuivattua murskattua rohdosta, jota haudutetaan kiehuvassa vedessä."


LÄHTEET:

Galambosi, B., Ahonen, H., Pirinen, H., Huuhtanen, P. & Korpelainen, V. (tulossa). Suuri yrttiviljelykirja. Opetushallituksen opetusmateriaali.

Kustannus Oy Duodecim (2014). Herbalbase -tietokanta. Viitattu 18.7.2015, http://www.terveysportti.fi/terveysportti/herbal.koti.  

Yrttitarha (2015a). Liperin viljely. Viitattu 18.7.2015, http://www.yrttitarha.fi/kanta/liperi/viljelytekniikka.html.

Yrttitarha (2015b). Liperi. Viitattu 18.7.2015, http://www.yrttitarha.fi/kanta/liperi/.

1 kommentti: