Maatalous 1800-luvun Virossa

C. R. Jakobsonin maatilamuseo sijaitsee Kurgjan kylässä, Vändran kunnassa. Pärnusta sinne on matkaa noin 60 km.

Ote museoesitteestä (Carl Robert Jakobsoni Talumuuseum (ei julkaisuvuotta). C. R. Jakobsonin maatilamuseo Kurgjassa. Ei julkaisijan nimeä ja kotipaikkaa. Saatavilla mm. museon päärakennuksesta.):

"Carl Roberts Jakobson (1841-1882) [...] oli ensimmäinen virolainen tieteellisistä periaatteista lähtevä maanviljelijä, poliitikko, kansansivistäjä, toimittaja ja virolaisen kansallisliikkeen suosittu johtaja.

Jakobsonista tuli tilanomistaja vuonna 1874. Hän halusi toimia esikuvana ja opettajana ja aikoi luoda Kurgjasta mallitilan. Hänen unelmana[an] oli perustaa Kurgjaan maidonjalostuskoulu, josta oli määrä kehittyä kokonaisvaltainen maanviljelyn mallikoulu. Kaikki Kurgjan Linnutaja -tilan rakennukset (mylly, navetta, päärakennus, mehiläis[pesien talvi]maja, sauna, riihi) rakennettiin Jakobsonin suunnitelmien mukaan ja ovat näin ollen ainutlaatuisia. Tilan vanhin rakennus on aitta, joka on siirretty Jakobsonin tiluksille entiseltä tilalta joen toiselta rannalta.

C. R. Jakobson ehti isännöidä tilaansa vain 8 vuoden ajan[. Ä]killinen kuolema katkaisi mittavien suunnitelmien toteuttamisen, josta olisi riittänyt useamman miehen elämäntyöksi.

C. R. Jakobson on haudattu perheen hautausmaalle Kurgja[an]. Hänen perheensä jatkoi tilanhoitoa isännän poismenon jälkeen ja ylläpiti hänen perintöään."

Tässä rakennuksessa toimii kahvila.

Erityisen museosta tekee se, että kokonaisuus on toimiva maatila, jota hoidetaan edelleen 1800-luvun lopun menetelmillä. Siinä missä Tammen yrttitilalla käytetään traktorivoimaa vaikkapa maan muokkaukseen ja penkkien muotoiluun, museotilalla tehdään töitä hevos-, mies- ja naisvoimin vähän erilaisten työkoneiden avulla.

Käytännössä pellot ovat vähän rouheammin muokattuja ja muotoiltuja kuin nykyään ja rikkakasvien kurissapitäminen vaatii runsaasti käsityötä. Jälkimmäinen pitää kyllä paikkansa myös monilla nykypäivän pienillä erikoiskasvinviljelytiloilla.

Vasemmalla haraamattomia perunapenkkejä, oikealla harattu nauris- ja porkkanapenkki.

Perunamaan rikkakasvitilannetta.

Ohrakasvustoa.

Keittiöpuutarha on laaja ja monipuolinen. Omenapuiden lomasta pilkistelevät tilan monet mehiläispesät.

Komposti toimii ravinteikkaana kasvualustana. Nitraatteja kerääviä kasveja siinä ei kuitenkaan kannata kasvattaa.

Tilan karjaan kuuluvat virolaista maatiaisrotua edustavat lypsylehmät, lampaat, kanat ja kukot sekä kalkkunat. Lisäksi tilalla on eestinhevosia. Kanit taitavat olla vain rapsuttelua varten?

Karjasuoja.

Tilalla on myös vesivoimalla toimiva vilja- ja sahamylly, joka ei enää ole käytössä. Rakennuksen alakerrassa on myymälä, mistä löytyy mm. monenlaisia käsitöitä.

Mielenkiintoinen vierailukohde!